Viime viikolla 27.-28.8. järjestetyt Kurkistus kirjastoon –messut kutsuivat Mikkelin seudun opettajia Mikkelin pääkirjastoon. Kirjaston palvelujen, aineistojen ja oppilaille suunnatun Kirjastopolun esittelyn lomassa myös opettajat pääsivät ääneen.

Viime kevään Lukevin luokka –kilpailun voittajan, Rouhialan koulun 2B:n opettaja Elina Karhunen kertoi tavoista, joilla hän on innostanut oppilaitaan lukemaan. Tärkeää on herättää oppilaan omakohtainen mielenkiinto lukemiseen. Oppilaan itsensä valitsema lukemisto motivoi. Opettaja on kuitenkin avainasemassa tarjoilemassa mielekkäitä vaihtoehtoja. Alakoululaisten sekä tyttöjen että poikien suosikeiksi ovat osoittautuneet mm. Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli, Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -sarja, Roald Dahlin teokset Matilda ja Kuka pelkää noitia, Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari –sarja, Timo Parvelan Ella ja Pate –sarja sekä Paula Norosen Supermarsu. Karhunen vinkkaa, että kirjan on hyvä olla riittävän helppo ja lyhyt, mutta ei kuitenkaan lapsellinen. Osa oppilaista voi innostua myös tietokirjoista. Perinteisille painetuille kirjoille hyviä vaihtoehtoja ovat äänikirjat, joita kirjastostakin voi lainata. Kirjastosta voi myös tiedustella suosituksia eri-ikäisille. Kirjaston tarjoamat kirjavinkkaukset kuuluvat Kirjastopolkuun ja Lukemisen unelmavuoden ohjelmaan.

Karhusen mukaan lukuintoa voi lisätä paitsi lukemisen näkyväksi tekemisellä luokassa, myös erilaisilla yhteisillä lukuhaasteilla, kuten viime kevään suuren suosion saavuttanut Lukevin luokka –kilpailu osoitti. Lukudiplomit (esim. Kunnari), lukupassit, lukupäiväkirja ja luettujen kirjojen kokoaminen näkyville arvioineen vaikkapa lukumadon muotoon tai pyykkinarulle ovat toimiviksi osoittautuneita lukemaan innostamisen tapoja. Myös vertaisvinkkaukset ovat olleet suosittuja. Karhunen kuvaa, miten pojatkin ovat saaneet hyviä lukuvinkkejä tyttöjen suosittamista kauhu- ja jännityskirjoista. 

Lukemaan motivoi myös mukava lukutila. Rouhialan koulussa oppilaat lukevat mielellään sohvalla tai lattialla pehmusteilla. Mielekkäät lukupaikat toimivat myös vertaisvinkkausten tilana. Vinkkaukset toteutetaan mukavasti yhdessä oleskellen eikä perinteisen esitelmän tapaan.

Karhunen toteaa, että lukemiselle on raivattava tilaa lukujärjestyksestä. Lukemisen parissa käytetty aika hyödyttää kuitenkin lopulta myös muissa aineissa oppimista lukutaidon, tekstin ymmärtämisen ja ajattelun taitojen vahvistumisen myötä. Lukemisesta on hyvä tehdä rutiini. Luokassa lukeminen voi olla viikoittainen käytänne, joka sijoittuu esimerkiksi tunnin alkuun tai loppuun. Karhunen kannustaa myös vanhempia lainaamaan kirjoja ja lukemaan lapselle ja vielä nuorellekin ääneen. Lukeminen voi olla yhteinen rauhoittumisen hetki niin koulussa kuin kotona. Rutiininomaisuus palvelee tavoitetta juurruttaa lukeminen tavaksi, mielellään alakoulun ensimmäisten luokkien aikana.

Kirjallisuutta voi lähestyä myös varsin toiminnallisin keinoin. Rantakylän koulun äidinkielenopettaja Karoliina Saarikoski esitteli Kurkistus kirjastoon –messuilla laatimaansa virtuaalista pakopeliä, joka pohjaa Lukemisen unelmavuoden teemakirjaan, Emmi Itärannan Teemestarin kirjaan. Virtuaalinen pakopeli on toteutettu Learning Apps- sivuston ja Google Forms –ohjelman avulla. Ongelmanratkaisutehtävät ovat sähköisessä muodossa. Pakopelin pelaaminen ei edellytä teoksen lukemista, mutta kylläkin siihen laadittuun tekstimateriaaliin tutustumista. Karoliina Saarikoski oli ehtinyt testata peliä joidenkin ryhmien kanssa ja uudenlainen tapa oppia oli saanut innostuneen vastaanoton. Toiminnallinen ja sosiaalinen työtapa oli koettu mielekkääksi. Saarikosken mukaan pelistä suoriutuu tunnissa, nopeimmat puolessa. Pakopeli oli myös täyttänyt tavoitteensa herättäessään kiinnostuksen kirjaa kohtaan. Kurkistus kirjastoon -messuilla ideasta innostuivat myös opettajat ja Saarikoskelta toivottiin perehdytyksiä työtapaan.

Näkökulmia tämän päivän kouluun ja oppimiseen muuttuvassa yhteiskunnassa toi turkulainen vuoden 2016 luokanopettajaksi valittu ja koulun tilaa pamfleteissaan pohtinut Maarit Korhonen. Korhonen nosti esille tärkeän ajatuksen siitä, että parhaimmillaan koulu auttaa oppilasta ymmärtämään ympäröivää maailmaa, löytämään itsessään olevat kyvyt ja saavuttamaan oman yksilöllisen potentiaalinsa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Lukutaito lienee eittämättä yksi avain myös näihin tavoitteisiin.

Kiitokset messujen toteuttajille sekä kaikille messuvieraille osallistumisesta!